Ensimmäinen Autoslalomkilpailuni.

Osallistuin sunnuntaina viides kesäkuuta järjestettyyn AL-Autoslalomiin. Kilpailun järjesti Autoliiton Helsingin osasto. Areenana toimi Helsingin Kartingrata Malmin lentokentän kupeessa. Kilpailu oli myös osa neliosaista AL-Sports Slalom Cup:a. Itse lajista voi lukea enemmän edellisessä tekstissäni olevasta lajiesittelystä.
Olen seuraillut lajia jossain määrin jo 2000-luvun alkupuolelta asti. Ensimmäinen osallistuminen tosin pääsi venähtämään näin pitkälle erinäisten syiden takia. Lajissa on aina itseäni kiehtonut kilpailun tasaisuus ja se, että sitä voi harrastaa todella pienelläkin budjetilla. Tieliikenne kelpoisen auton lisäksi ainut vaatimus, kun on vain kypärä.

Itse kilpailusta ei paljon jäänyt kerrottavaa. Ensimmäinen kierros meni kilpailu jännityksen piikkiin eli täysin penkin alle. Tuloksena oli todella surkea aika ja muutama keila virhe. Toinen kierros olikin sitten jo melkein kilvanajoa sain nimittäin jo noin kymmenen sekunttia ensimmäisestä ajasta pois. Tämäkään tosin ei riittänyt sillä olin reilu kymmenen sekunttia jäljessä palkintoihin oikeuttavista ajoista.
Vaikka kilpailusta ei tullutkaan kultaa eikä kunniaa niin olen silti tyytyväinen ensimmäiseen kertaani. Tiedän kuitenkin melko varmasti pystyväni parempaankin, kun vain hieman opettelen lajin ja autoni saloja. Laji kuitenkin poikkeaa melkoisesti normaalista rata-ajosta.
Seuraava kilpailu onkin sitten elokuun lopupuolella Mikkelissä.

Lajiesittely: Autoslalom

Autoslalom on laji jossa ajetaan autolla keiloista muodostettua rataa kaksi kertaa. Nopeampi aika näistä jää voimaan. Keiloihin osumisesta tai väärältä puolelta ajamisesta saa virhe sekuntteja, jotka lisätään suoritus aikaan. Radalle päästetään aina yksi auto kerrallaan. Aika mitataan joko valokennoilla tai spondereilla. Lajina autoslalom onkin siis melko lähellä katuautosrinttiä, mutta selkeästi hitaampaa. Pintamateriaalina radoissa on aina asfaltti.

Kuten kuvista voi nähdä niin laji on todella sopiva harrastettavaksi myös omalla siviili autolla. Radat ovat tarkoituksella hitaita ja riski ulosajoon on sitä kautta pieni. Autot on jaettu myös luokkiin teho/paino suhteen mukaan. Tällä on haettu tasapuolisuutta. 70 hevosvoimainen vakioauto ja täysiverinen Timeattack kilpuri ei oikein ole samalla viivalla. Lajissa painotetaankin nimenomaan kuljettajan ajotaitoa ja auton hallintaa.

Voittaja autot tosin ovat yleensä juuri lajia varten rakennettuja kuten muissakin autourheilun muodoissa. Parhaiten lajissa menestytään kuitenkin pienillä ja ketterillä autoilla. Suuri huipputeho ei ole autoslalomissa kaikki kaikessa vaikka ei siitä haittaakaan ole tiettyyn rajaan asti. Alusta ja renkaat ovat myös tässä lajissa todella tärkeässä asemassa. Lajissa nimittäin on sallittua käyttää vain ja ainoastaan tieliikenteeseen hyväksyttyjä renkaita.

Lajia pitää yllä tällä hetkellä Autoliiton AL-Sports. Kilpailuja ajetaan vuosittain noin viitisen kappaletta ja ne painouttuvat Etelä- ja Keski-Suomeen. Aktiivisia harrastajia lajilla on tällä hetkellä noin parisen kymmentä ja satunnaisia harrastajia vähintään saman verran. Tämä tarkoittaakin sitä, että tungosta ei lajin parissa pahemmin ole. AKK:n luovuttua autoslalomista 2000-luvun alkupuoliskolla laji on kärsinyt lievästä mainostuksen puutteesta ja osanottaja kadosta. Euroopassa laji on nimittäin huomattavasti suositumpi ja suurempi.

Pakoääniä.

Laitanpa tähän nyt muitaessani nuo ääniklipit tännekin tuolta youtuben puolelta.

Artukaisten ratapäivät.

Kävin lauantaina toukokuun viimeisenä viikonloppuna Turun Artukaisissa järjestetyillä ratapäivillä. Rata oli rakennettu Turun Messukeskuksen ympärille. Alueella on sijainnut myös takavuosina Artukaisten lentokenttä. Toiminta on tosin loppunut jo 60-luvun puolen välin jälkeen. Lentokentän toimimisesta kertoo nykyäänkin pystyssä oleva lentokenttärakennus ja yleisenä tienä toimiva entinen kiitorata.

*

Rataa ei entuudestaan löytynyt Racechronosta joten lisäsin radan päivän aikana. En tosin heti aluksi muistanut että ohjelmassa voi vaikuttaa mittauslinjojen leveyteen. Tästa johtuen en saanut talteen aikoja ensimmäisistä kierroksista. Huomattuani tämän mahdolisuuden sain muutaman lisäkierroksen muillekkin radoille. Kierrosennätykset tosin eivät muuttuneet. Ainut aika mikä parani oli Ahveniston optimaalinen kierrosaika. Kierroksen ajasta tippui nimittäin pois noin kaksi sekunttia.

*

Tapahtumassa oli myös mahdollisuus ajaa 1/8 mailin eli 201 metrin kiihdytystä entisellä kiitotiellä. Huonojen yhteensattumien johdosta tällä kertaa paikalla ei tosin ollut ajanottolaitteita. Tämä ei tuntunut kylläkään olevan ongelma sille pienelle joukolle, joka kävi kiihdyttelemässä päivän aikana. Toimin nimitttäin suurimman osan ajasta lähettäjänä kiihdytys suoralla. Ennätin päivän aikana myös itse vetämässä kymmenkunta vetoa muiden töiden ohella. Paras aika oli 11.8 sekunttia loppunopeuden ollessa 90 km/h.

Kuvaaja: * Nelli Rauhamäki, Muut: Jouni Niemi

Youtube kokeiluja.

Tein aikani kuluksi kuvakoosteen tähän astisista kuvista. Vielä kun saisi luvalliset musiikit taustalle niin olisi mahtavaa.

Toiset ratapäivät.

Kävin toukokuun 14. jälleen kerran RADALLE.com:n ratapäivillä kuvauksen merkeissä. Tällä kertaa areenana oli Hämeenlinnan aina yhtä legendaarinen ja vaativa Ahvenisto. Radasta tekee todella haastavan sen kapeus ja muihin moottoriratoihin verratuna huimat korkeuserot. Sanotaankin, että Ahvenistolla ei ole varaa virheisiin tai löytää itsensä aidasta tai rengasvalleista. Rata on myös todella kuluttava renkaille suurista korkeuseroista johtuen. Samasta syystä vakioauton jarrut joutuvat myös todella koville.

Ratana Ahvenisto on kylläkin itselleni paljon tutumpi kuin viime viikon Alastaro, sillä olen pyörinyt sillä paljon enemmän. Tämä tosin oli ensimmäinen kerta kun oikeasti ajoin kovempaa kyseisellä radalla. Alastarossa en ole käynyt kuin kerran aiemmin ratapäivillä. Silloin kävin radalla vain vapaalla rataan tutustumisella.

Sitten itse asiaan eli autooni. Ibiza tuntui toimivan niin kuin pitikin. Alusta tuntui toimivan näissä vauhdeissa niinkuin pitikin. Renkaiden suhteen ei kaikki mennyt ihan niin kuin piti, sillä ne tuntuivat menettävän pitoaan huomattavasti nopeammin kuin Alastarossa. Viime viikkoon verrattuna auto tuntui kylläkin liikkuvan paljon pirteämmin ja herkemmin.
Tähän tosin saattoi vaikuttaa kovemmat äänet, jotka loivat illuusion nousseesta tehoista. Putkiston avartaminen ja ilmansuodattimen vaihtaminen vapaammin virtaavampaan ei tuntunut menneen ihan hukkaan. Moni tulikin kyselemään varikolla, että onko autoni Ibiza FR, kun se kulki ja kuulosti niin hyvältä radalla.

Pakoputkiston muokkailua

Vietin maanantai aamuni Kannelmäessä. Kävin nimittäin hieman suurennuttamassa ibizani putkistoa Pakoputkihuolto R.Tiittasella. Kyseinen paja on niitä harvoja paikkoja pääkaupunkiseudulla, jotka vielä tekevät putkistoja mittatilaustyönä asiakkaan tarpeiden mukaan. Nykyään suurinosa pajoista on pelkkiä asentamoja, joissa ei tehdä muuta kuin laitetaan valmiita osia paikalleen.

Putken halkaisija kasvoi operaation myötä 51milliin ja taaempi vaimennin vaihtui läpivirtaavaksi. Äänistä tuli niin miehekkäät kuin 1.2 litraisesta vaan voi saada aikaan. Hintaa koko hommalle tuli reilu 150 euroa ja aikaa kului itse työssä noin tunti. Tämä summa oli todella edullinen verrattuna valmiisiin putkistoihin. Suurimman osan hinnat alkavat noin 300 eurosta.

Kuvia en valitettavasti itse asennus vaiheesta saanut otettua, kun onnistuin unohtamaan kamerani kotiin. En tosin anna asian häiritä sillä lisään nyt samalla tähän tekstiin muutaman blogissa ennen julkaisemattoman kuvan.

Ensimmäiset ratapäivät.

Kävin lauantaina RADALLE.com:n kauden avauksessa Alastaron moottoriradalla. Olin paikalla varsinaisesti kuvaajana, mutta en voinut vastustaa kiusausta käydä myös itse pyörähtämässä radalla.
Kokemukset olivat todella positiiviset lukuun ottamatta tehon puutetta suorilla. Radalla alusta tuntui toimivan uskomattoman hyvin ollakseen täysin vakio katualusta. Silminnäkijöiden mukaan auto ei ollut edes pahemmin nostellu kumpaakaan takapyörää mutkissa. Tähän tosin saattoi vaikuttaa täysin tehoton moottori. 70 hevosvoimaa ei nimittäin missään nimessä anna aihetta tuuletuksiin tai koviin huippunopeuksiin.
Hyvien ensi vaikutelmien rohkaisemana aionkin käväistä radalla myös ensi viikonloppuna. Olen nimittäin menossa kuvaamaan RADALLE.com:n tapahtumaa. Vuorossa tällä kertaa on aina yhtä legendaarinen ja riskialtis Ahveniston moottorirata Hämeenlinnassa...